Palkkausjärjestelmä

Yliopistoissa on käytössä Yliopistojen palkkausjärjestelmä (YPJ). Palkka koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisista yliopistossa käytössä olevista palkanlisistä kuten kv-lisä (kansainvälisissä rekrytoinneissa) tai tuloksellisuuslisä.

erilliset_laatikot_arial

Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuustasot on kuvattu työehtosopimuksessa.

Tehtävän vaativuuteen vaikuttavat tekijät on määritelty työehtosopimuksessa:

  • Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta liitteessä 1
  • Muun henkilöstön vaativuuskehikko liitteessä 2

Työsuhteeseen alussa määritellään alustava vaativuustaso, joka arvioidaan ja vahvistetaan viimeistään 6 kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta. Palkka työhöntulon hetkellä on siis alustava palkka, joka voi muuttua.

Jokaisessa yliopistossa on oma arviointiryhmä sekä opetus- ja tutkimushenkilöstölle että muulle henkilöstölle. Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit. Tämän jälkeen työnantaja vahvistaa vaativuustason.

Käytössä on myös vaativuuslisä, joka voidaan maksaa silloin, kun tehtävä ei ole muuttunut niin paljon, että kaikki ylemmän vaatimustason kriteerit täyttyisivät. Vaativuuslisän suuruus on puolet kahden peräkkäisen vaativuustason erotuksesta.

Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy sen mukaan, miten työtehtävistä suoriutuu. Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien tehtävät on määritelty työsuunnitelmassa.

Arvioinnissa käytetään asteikkoa 1–9 (työehtosopimuksen liitteet 3–4). Henkilökohtaista palkanosaa tarkastellaan säännöllisesti joka toinen vuosi arviointikeskusteluissa esimiehen kanssa.

Käytössä on myös suorituskorotus, joka voidaan maksaa silloin, kun suoriutuminen ei ole muuttunut niin paljon, että suoriutuminen yltäisi arviointiasteikon seuraavalle tasolle. Suorituskorotus on suuruudeltaan puolet kahden peräkkäisen suoriutumisportaan erotuksesta.