Hallituksen esityksestä eduskunnalle yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE /2014 vp) täydentämisestä

JOHDANTO

Yliopistojen opetusalan liitto YLL:ltä ei ole pyydetty lausuntoa yliopistolain muuttamisesta, mutta YLL haluaa olla vaikuttamassa lainsäädäntöön, jolla on merkittäviä vaikutuksia yliopistojen antamaan koulutukseen ja opetus- ja tutkimushenkilöstön työhön. Lausunnossaan YLL keskittyy yliopistosektoriin.

Vuosina 2010–2014 järjestetty EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu ei erinäisistä syistä tuottanut taloudellista voittoa. Varteenotettavaa arviota lukukausimaksujen taloudellisesta tuotosta ei tällä hetkellä ole käytettävissä. Ilman stipendijärjestelmää maksuja on mahdotonta kuvitella, sillä hakijamäärä EU/ETA-alueen ulkopuolelta on pyrittävä pitämään edes kohtuullisella tasolla. Samalla stipendijärjestelmän ylläpitoon kuitenkin väistämättä kuluu mittava osa maksujen mahdollisista tuotoista.

Kansainvälinen henkilöstö ja opiskelijat ovat eräs keskeinen selittävä syy suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen korkealle laadulle. Kansainvälisyyden heikentyminen on niitä harvoja ennakoituja seurauksia, joita hallituksen esitys sisältää. Kalliin koulutuksen houkuttelevuus ei ole itsestäänselvyys ilmaisen tarjonnan vallatessa globaalia koulutussektoria. Maksujen käyttöönotto toisi mukanaan mittavia uhkia kotimaisten yliopistojemme koulutuksen laadulle ja huippututkimukselle sekä elinkeinoelämän globalisoitumiselle. Maksut käyttöönottamalla voidaan parhaimmassakin tapauksessa saavuttaa vain erittäin maltillinen tuotto. Edellä mainituista syistä lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei YLL:n näkemyksen mukaan tule ottaa käyttöön.

YHTEENVETO LAUSUNNOSTA

Yliopistot tarvitsevat kansainvälisyyttä opetuksen ja tutkimuksen laadun takaamiseksi. Kansainvälistymisen vähentyminen koskettaisi yliopistoja eri tavoin ja lisäisi eriarvoistumista suomalaisten yliopistojen välille. Maksujen sijaan tarvitaan tukea kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden merkitys on erittäin merkittävä suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Maahan jäävät ja työllistyvät hyödyttävät kansantaloutta kuluttamalla ja veroja maksamalla, mutta he myös tuovat yliopistoille ja elinkeinoelämälle osaamista ja verkostoja tai vievät myöhemmin vastuullisissa ulkomaisissa tehtävissään maailmalle viestiä Suomesta.

YLL:n mielestä korkeastikoulutetun kansakunnan tulee myös kantaa vastuuta. Kehittyvillä talouksilla on usein erityisen suuria ongelmia ja pienet resurssit niiden ratkaisemiseen, vaikka ongelmat koskettavat koko globaalia yhteisöä.

Lukukausimaksujen vaikutusten arviointi on puutteellinen mm. henkilöstövaikutusten, koulutuksen ja tutkimuksen laadun, odotettavien tuottojen ja maksujen perimisestä koituvan hallinnollisen työn osalta. Yliopistojen kansainvälisyyttä tulee vahvistaa lukukausimaksujen sijaan edistämällä tilauskoulutuksen kehittämistä ja markkinointia sekä kansainvälistä koulutusyhteistyötä (koulutusvientiä). Tässä korkeakoulujen yhteistyöllä ja ministeriöllä on keskeinen rooli.

LAUSUNTO KOKONAISUUDESSAAN

1) Yliopistot tarvitsevat kansainvälisyyttä opetuksen ja tutkimuksen laadun takaamiseksi

Suomeen tällä hetkellä tulevista kansainvälisistä opiskelijoista 77 % tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta. On ennakoitu, että lukukausimaksun (ja hakemuksen käsittelymaksun) käyttöönotto vähentää suomalaisiin korkeakouluihin hakevien ulkomaalaisten määrää. Lukukausimaksut muodostavat uhan korkeakoulu­järjestelmämme kansainvälisyydelle ja sitä kautta koulutuksen ja tutkimuksen laadulle. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat, opettajat ja tutkijat tuovat koulutuksen sisältöön monipuolistavaa ja uudistavaa näkökulmaa. Kansainvälinen opiskeluympäristö lisää ymmärrystä vieraista kulttuureista sekä luo luottamusta ja yhteistyötä maiden välillä.

Yliopistojemme korkeasta laadusta on osaltaan kiittäminen kansainvälistä henkilöstöämme. Kv-koulutusohjelmat ovat yksi tärkeä väylä tohtorikoulutettavien kansainväliseen rekrytoimiseen. Aikanaan maksuttomaan koulutukseen tulleet, lahjakkaat tutkijat ovat keskeisessä asemassa maailmalla arvostetuissa tutkimusryhmissämme. Mikäli lukukausimaksujen käyttöönotto johtaa kv-koulutusohjelmien lakkauttamiseen, YLL näkee sillä ei-toivottavia heijasteita myös yliopistojen tutkimukselle.

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa 2009–2015 asetettiin tavoitteeksi aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisön luominen lisäämällä ulkomaalaisten opettajien, tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrää. Rahoitusmallin uudistamisen johtoajatus on ollut kannusteiden tarjoaminen koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiselle. Päätökset, joiden seurauksena kansainvälisyyden tiedetään vähenevän, ovat ristiriidassa näiden linjausten kanssa.

2) Yliopistojen eriarvoistuminen lisääntyisi lukukausimaksujen käyttöönoton seurauksena

Hallituksen esityksen perusteluissa huomautetaan, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän vähenemisellä voi olla kielteisiä vaikutuksia joidenkin suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiselle.

YLL vastustaa sellaisten maksujen perimistä, joiden ennakoidaan vahingoittavan yliopistojen toimintaa. On selvää, että maailmalla vähemmän tunnetut yliopistot vetävät puoleensa vähemmän hakijoita EU/ETA-alueen ulkopuolelta kuin tunnetuimmat yliopistot. Yliopistoja tulisikin mahdollisimman voimakkaasti tukea kansainvälisten maisteriohjelmien kehittämisessä ja kansainvälisyyden vahvistamisessa. Samalla on tuettava kansainvälisten opiskelijoiden vuorovaikutusta suomalaisten opiskelijoiden ja yhteiskunnan kanssa. Kansainvälisellä toiminnalla on keskeinen merkitys sekä opetushenkilöstön osaamisen kehittymiselle että koko koulutusorganisaation kansainvälistymisen monipuolistamiselle.

3) Ulkomaalaisten opiskelijoiden merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle on erittäin merkittävä

Hallituksen esitys on annettu ennen CIMOn ja VATT:n esiselvityksen ilmestymistä ulkomaalaisten opiskelijoiden merkityksestä kansantaloudelle. Eri Euroopan maissa tehtyjen selvitysten mukaan ulkomaalaiset opiskelijat hyödyttävät selvästi kansantaloutta, vaikka heidän opiskeluaan tuettaisiin julkisin varoin. Hyöty kertyy yhtäältä siitä, että korkeakouluopiskelijat käyttävät palveluita ja ovat aktiivisia kuluttajia Suomen varsin pienillä kotimarkkinoilla. Toisaalta maahan jäävät ja työllistyvät maksavat veroja ja tuovat suomalaisille yliopistoille ja elinkeinoelämälle osaamista ja verkostoja. Tuottavuuden kannalta on olennaista, että he valmistuttuaan jäävät maahan ja työllistyvät koulutustaan vastaavasti. Kansainvälinen henkilöstö on avainasemassa suomalaisten toimijoiden rakentaessa verkostoja kv-henkilöstönsä alkuperäisiin kotimaihin. Näin he vahvistavat myös yritystoimintaa maiden välillä.

Jos valmistuneet opiskelijat muuttavat pois Suomesta, he ovat usein Suomen lähettiläitä maailmalla kontakteineen ja kokemuksineen. Monet Suomessa valmistuneista toimivat kotimaassaan vastuullisissa johtotehtävissä politiikassa ja elinkeinoelämässä. Näillä kontakteilla voi olla vaikutusta esimerkiksi kauppasuhteissa kehittyviin talouksiin, joissa on suuria mahdollisuuksia Suomen yrityksille.

CIMOn ja VATT:n selvityksen mukaan suurin taloudellinen hyöty saadaan lisäämällä EU/ETA-alueen ulkopuolisista, ei-läntisistä maista tulevien opiskelijoiden määrää. Pitkällä tarkastelujaksolla (noin 40 vuotta) suurin hyöty saadaan lisäämällä läntisistä EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevien määrää. Tästä näkökulmasta EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden määrän pieneneminen on selvä tappio suomalaiselle yhteiskunnalle. On syytä muistaa, että parhaimmillaan maahanmuutolla voi olla vaikutuksia jopa huoltosuhteen muuttumiseen yhteiskunnassa siten, että työikäisten osuus nousee nykyisistä ennusteista.

Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen mukaan vuonna 2011 valmistuneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista vajaa puolet (46 %) oli työllistynyt Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen, 6 prosenttia opiskeli, 18 prosenttia on muuten Suomessa ja 31 prosenttia ei ollut enää maassa. YLL esittääkin, että OKM toimii yhdessä muiden ministeriöiden kanssa suomalaisen työelämän kehittämiseksi yhä vetovoimaisemmaksi, edistää työelämän tasa-arvoa sekä tekee suomalaisen työelämän tarjoamia mahdollisuuksia tunnetuksi kansainvälisten työntekijöiden parissa.

4) Korkeastikoulutetun kansakunnan tulee kantaa globaalia vastuuta

YLL kritisoi sitä, että hallituksen esityksessä lukukausimaksuista ei huomioida globaalin vastuun ja tasa-arvon näkökulmaa. Lukukausimaksut sulkisivat köyhemmistä maista ja erityisesti niiden köyhistä oloista tulevat hakijat lähes kokonaan pois potentiaalisten hakijoiden joukosta. Kuitenkin juuri näillä alueilla on usein erityisen suuria ongelmia ratkaistavana liittyen esimerkiksi poliittisiin järjestelmiin, elinkeinoihin, ihmisoikeuksiin, ilmastoon ja ympäristöön. Monet näistä ongelmista koskettavat koko globaalia yhteisöä ja voidaan ratkaista vain kansainvälisen yhteistyön kautta. Tästäkään näkökulmasta suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisyyttä ei tule tietoisesti vähentää omilla päätöksillä.

Maksullisuuteen liittyy myös oppilaitoskohtaista koulutuksellista tasa-arvoa sivuavia kysymyksiä. Tilanne, jossa sekä maksavat että maksuja maksamattomat opiskelijat opiskelevat samoilla kursseilla, ei ole omiaan tukemaan hyvää ja laadukasta oppimista ja törmää väistämättä pohjoismaisen tasa-arvokäsityksen kanssa (vrt. myös UniPIDin lausunto).

Kehitysyhteistyövarojen kohdistamista kansainvälisten opiskelijoiden apurahoihin on täysin mahdotonta hyväksyä. Koulutus on erittäin tärkeä osa kehitysyhteistyötä, mutta suomalaisten yliopistojen tukemiseen ei pidä leikata varsinaisia kehitysyhteistyön määrärahoja.

5) Lukukausimaksujen käyttöönoton vaikutusten arviointi on puutteellinen

Jos lukukausimaksuja kaavaillaan käyttöönotettavaksi, on vaikutuksia arvioitava ennen lain säätämistä useista eri näkökulmista. Henkilöstöjärjestönä YLL kantaa huolta siitä, että arviointi henkilöstövaikutusten osalta puuttuu kokonaan. On ennakoitavissa, että kansainvälisten opiskelijoiden määrän väheneminen johtaa useiden kv-koulutusohjelmien lakkauttamiseen. Lisäksi on arvioitava vaikutukset koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, maksujen perimisestä odotettavat todelliset tuotot sekä maksujen perimisestä koituva hallinnollinen työ ja kulut. Jos maksut otetaan käyttöön, on yliopistojen kansainvälinen toiminta arvioitava kokonaisuudessaan vuonna 2018.

6) Tilauskoulutuksen kehittäminen kansainvälisyyden vahvistamiseksi

Yliopistolain 9 §:ssä ja ammattikorkeakoululain 13 §:ssä säädeltyä tilauskoulutusta ei ole juurikaan toteutettu. Korkeakoulujen näkemysten mukaan lainsäädännössä määritelty tilauskoulutus on kansainvälisesti vähän tunnettu ja laissa määriteltyjä koulutuksen tilaajia on ollut vaikea löytää.

Tilauskoulutuksen ongelmia ei tule ratkaista perimällä maksuja kaikkia EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. YLL:n näkemyksen mukaan parempia keinoja ovat opetuksen ja tutkimuksen laadun pitäminen korkeana, korkeakoulujen yhteistyö tilauskoulutuksen markkinoinnissa ja hallinnoinnissa sekä lainsäädännön selkiyttäminen tilauskoulutuksen osalta.

7) Kansainvälisen koulutusyhteistyön (koulutusviennin) edistäminen kansainvälisyyden vahvistamiseksi

 Kansainvälisen koulutusyhteistyön (koulutusviennin) edistämisellä on tärkeä merkitys yliopistojen kansainvälistymisen näkökulmasta. Koulutusyhteistyön primäärinä tavoitteena on usein yhteistyökumppanin koulutus­järjestelmän kehittäminen, mutta tutkimuspohjaisella kehittämistyöllä ja yhteistyösuhteiden syntymisellä on tärkeä merkitys molemmille osapuolille oman kansainvälistymisen edistämisessä ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä.

YLL kannattaa lämpimästi OAJ:n esitystä korkeakoulujen yhteisen, valtakunnallisen koulutusvientiyksikön perustamisesta koulutusyhteistyön tukemiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi osakeyhtiö­pohjaisena. Yksikön kautta koordinoitaisiin ja markkinoitaisiin koulutusta yhdessä suomalaisen elinkeinoelämän viennin kanssa. Myös muita kumppaneita tulee aktiivisesti etsiä. Tähän toimintaan voitaisiin myös hakea riskirahaa pääomasijoittajilta.

Helsingissä 20. marraskuuta 2014

Seppo Sainio
puheenjohtaja
Yliopistojen opetusalan liitto YLL

sv | fi | en