Koulutusleikkaukset Näkyvät Jo Yliopisto-opiskelijan Arjessa

Koulutusleikkaukset näkyvät jo yliopisto-opiskelijan arjessa

Koulutusleikkaukset ovat puhuttaneet kuluneen lukuvuoden aikana paljon. Opettajankoulutusyksiköistä kerätty tieto osoittaa, että leikkaukset ovat ilmestyneet muiden oppilaitosten tapaan myös yliopistoihin. Leikkaukset heikentävät opiskelujen sujuvuutta ja joustavuutta, supistavat opiskelumahdollisuuksia ja vaativat aiempaa enemmän itsenäistä työskentelyä ja järjestelyä opintojen edistämiseksi. Sivuainemahdollisuuksia, osaavaa henkilökuntaa ja kontaktiopetusta vähennetään. Siirrytään yhä enemmän itsenäiseen työskentelyyn ja kurssien suorittamiseen kirjoja tenttimällä. Vaivihkaa siirretään kokonaisia kursseja verkkoon, ei kuitenkaan pedagogiikka, vaan säästöt edellä.

Opiskelijat ovat huolissaan henkilökunnan jaksamisesta. Hallinnolliset tehtävät tuntuvat valuvan opettajille, kun henkilökuntaa vähennetään säästöjen toivossa. Opinto-ohjaukseen ei löydy tarvittavia resursseja ja opiskelijoiden suositellaan neuvovan toinen toistaan tai kääntyvän vaikkapa Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLin puoleen, jotta odotus opinto-ohjaajan juttusille ei tuntuisi niin pitkältä. Sähköposteihin vastaaminen kestää ja kurssiaikataulut tulevat verkkoon viime hetkellä ennen kurssin alkua tehden samalla opintojen suunnittelun mahdottomaksi. Myös opintopisteiden ilmestyminen rekisteriin kestää reilusti aiempaa kauemmin, mikä pahimmillaan viivästyttää opiskelijoiden valmistumista.

Kontaktiopetusta on monissa yliopistoissa leikattu tai suunniteltu leikattavan joko tietty tuntimäärä opintopistettä kohti tai tietty prosenttiosuus. Toisissa yliopistoissa on pyritty verhoilemaan kontaktiopetuksen vähennys opetuksen kehittämiseksi esimerkiksi korvaamalla läsnäolo-opetusta vertaisoppimisella tai ilmiölähtöisellä opetuksella. Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin uusien innovatiivisten ajatusten sijaan kylmästi resurssien vähentäminen.

Opiskelijoita huolettaa, kuinka laadukas korkeakoulutus turvataan jatkossa. Kuinka tutkintotodistus jatkossa kertoo valmistuneen osaamisesta? Voidaanko luottaa siihen, että yliopistosta valmistunut on saanut kaiken tarpeellisen tiedon ja taidon koulutuksessaan? Kuinka opettajankoulutuksesta saadaan myös tulevaisuudessa osaavia ja pedagogisesti taitavia opettajia, joiden aineenhallinta ja vuorovaikutustaidot ovat erinomaisia, jos opettajaksi opiskelevat eivät enää itse saa monipuolista ja laadukasta peruskoulutusta?

Kaikkea ei voi mitenkään oppia vain kirjoista lukemalla tai opiskelukaverin kanssa ilmiöön perehtymällä. Kontaktiopetusta tarvitaan myös jatkossa ja erityisesti niillä aloilla, joilla koulutetaan ammattilaisia vuorovaikutustyöhön. Opiskelijoilla tulee olla myös jatkossa mahdollisuus suorittaa tutkinto joustavasti ja rakentaa itselleen mielekkäitä opintokokonaisuuksia. On ymmärrettävä, että opintojen ohjauksella on ratkaiseva vaikutus opintojen etenemiseen ja opiskelukykyyn. Ohjauksen tulee olla riittävää, asiantuntevaa ja henkilökohtaista.

Laadukas koulutus ei ole itsestäänselvyys. Koulutusta tulee arvostaa ja korkeakoulutus tulee nähdä yhteiskunnan kannalta tärkeänä sijoituksena ­– ei vain säästökohteena. Lyhytnäköiset säästötoimet eivät saa olla syynä korkeakoulutuksen rampauttamiselle. Koulutuksen alasajo on helppoa, mutta sen uudelleen rakentaminen ei.

Noora Korhonen
puheenjohtaja
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

 

sv | fi | en