Lausunto 3.8.2020

Lausuntopyyntö: Jatkuvan oppimisen uudistaminen – Kielikeskuksen rakenteellinen kehittäminen -työryhmän raportin luonnos

Lausuja: Helsingin yliopiston opetusalan paikallisyhdistys HYL (aiemmin: Helsingin yliopiston lehtorit)

3.8.2020

HYL kiittää pyynnöstä lausua raporttiluonnoksesta ja lausuu seuraavaa:

Tutkijoiden ja hallinnon tarpeiden huomioiminen

HYL pitää hyvänä tavoitetta vahvistaa opetusta, joka tukee tutkijoiden tarpeita. Fokuksen tulee tällöin olla monipuolisesti tiedeviestinnässä. Julkaisun kirjoittaminen vieraalla kielellä tulee jatkossakin vaatimaan kielen tarkastusta.

Sama koskee HYL:n näkemyksen mukaan hallintohenkilökunnan tehtäväksi esitettyä englanninkielisten tekstien kirjoittamista. Tähän kokonaisuuteen liittyy palveluissa työskentelevältä henkilöstöltä kohtuudella edellytettävä osaaminen sekä resurssikysymykset: miten tekstejä tuotetaan mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti? Henkilökunnan kielikouluttaminen ei vähennä käännöspalvelujen tarvetta. Myös kielten laitoksilla tarkistetaan kieliasua ja käännätetään tekstejä. Kielten ja kääntämisen ammattilaisilta tekstin tuottaminen vieraalla kielellä sujuu nopeammin ja laadukkaammin kuin kokonaan toisiin tehtäviin koulutuksen saaneelta hallintohenkilöstöltä.

 

Kielten opetuksen uudistamistarpeet

Raportissa lähdetään siitä oletuksesta, että Kielikeskus järjestää opetusta perinteisenä kielten opetuksena. Huomioimatta jää Kielikeskuksen vuosittain ja pitkäjänteisesti toteuttama opetuksen uudistus. Kielikeskuksen henkilöstö koostuu kielten opetuksen asiantuntijoista, jotka hyödyntävät työssään uusinta pedagogiikkaa ja tutkimusta sekä selvityksiä työelämän kielitaitotarpeista. Kielten opetuksessa viestinnällinen näkökulma on ollut keskeinen kielten opetuksen eurooppalaisen viitekehyksen alkuajoista saakka. Opetuksen monimuotoistaminen, oppijakeskeisyys ja monenlaisten oppijoiden huomioiminen ovat olleet viime vuosien pedagogisia painopisteitä. Eurooppalaisen viitekehyksen vuonna 2018 ilmestyneen täydennysosan hengessä Kielikeskus on ottanut vahvasti mediaation sekä monikielisyys- ja kulttuurisuustaidot tulevaan opetussuunnitelmaansa. HYL oudoksuu jossain määrin sitä, että rakenteellinen kehittäminen ‑työryhmän raportissa otetaan voimakkaasti kantaa pedagogisiin kysymyksiin ja tehdään se vieläpä vanhanaikaiselta vaikuttavan käsityksen perusteella.

 

Kielten opetuksen jaottelu

HYL pitää jossain määrin keinotekoisena kielten opetuksen jaottelua yleisopetukseen, aloittain eriytyvään kielenopetukseen ja yliopiston tutkimustehtävää tukevaan kielenopetuksen. Myös alemmilla taitotasoilla opetetaan ja toimitaan yliopistokontekstissa. Kontaktien luominen tiedeyhteisöön ja vaihto-opiskelijoihin tapahtuu kielitaidon kaikilla tasoilla. HYL ei myöskään kannata opetuksen arvottamista taitotasoihin perustuen. Pedagoginen vaatimus on sama kaikilla taitotasoilla. Kielen opetuksen ammattilaisilla, joilla on ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto ja pedagoginen koulutus, on osaamista opettaa kaikilla taitotasoilla. Raportissa erikseen esiin nostetuissa tohtorikouluissa kielitaidon taso ei välttämättä ole korkeampi kuin perustutkinto-opiskelijoillakaan. Esitys kielten opetuksen vahvistamisesta tohtorikouluissa on kuitenkin sinänsä positiivinen signaali. Lähtökohtaisesti sen ei tulisi heikentää kielten opetuksen resursseja muilta osin.

 

Pääkaupunkiseudun yhteinen organisaatio

HYL ei kannata kielten yleisopiskelun uudelleen järjestämistä pääkaupunkiseudun yhteiseen organisaatioon. Yhteistyömahdollisuuksia sen sijaan kannattaa kartoittaa ja kehittää lisää (esim. JOO-opiskelu joustavammaksi ja toimivammaksi). Eräs hallinnollisesti kevyt ratkaisu on kokopäiväisten työsuhteiden luominen yhteistyönä niissä kielissä, missä päätoimisuutta olisi muutoin vaikeaa saada kasaan. Pääkaupunkiseudun kielikeskukset ovat jo vuosia järjestäneet vuosittain yhteisen konferenssin, johon kutsutaan koko henkilökunta sekä Kielikeskusten opiskelijoita (kv- ja suomalaiset). Yhteisen organisaation perustamiselle ei ole pedagogista tarvetta. Uuden organisaation perustaminen vaatisi mittavat yt-menettelyt, joita ei tulisi aloittaa kevyin perustein. Verkostomaista toimintaa on mahdollista edistää, mutta olisi selkeämmin argumentoitava siitä saatavat hyödyt, sillä se saattaisi lisätä uusia hallinnon tasoja ja tätä kautta työkuormaa.

 

Kielipalveluiden asema

Kielipalveluiden erottamiselle Kielikeskuksesta ei ole raportissa esitetty perusteita. HYL ei kannata erinomaisesti toimivan kielikeskusorganisaation pilkkomista. Yliopistolla on myös muita palveluita tarjoavia erillisiä laitoksia, joten kielten opetusta ja palveluita tarjoava yksikkö ei ole mikään hallinnollinen kummajainen.

Kielipalveluiden henkilöstölle yhteys Kielikeskukseen on tärkeä. Mahdollisuus osallistua Kielikeskuksen yhteiseen kielten kehittymistä ja opettamista koskevaan koulutukseen tukee ammatillista kehittymistä. Kielikeskuksen kieliammattilaiset tekevät jatkuvaa yhteistyötä ja jakavat osaamistaan. Lisäksi opettajat kääntävät ja kielentarkistavat, kielentarkistajat ja kääntäjät opettavat; näin kaikkien osaaminen on tarpeenmukaisessa ja monipuolisessa käytössä.

Kielikeskuksessa on mahdollista keskittyä kielen kanssa työskentelevien johtamiseen. Yhden luukun periaate kieliopinnoissa ja -palveluissa on yliopistoyhteisölle helppo hahmottaa.

Esitys Kielipalveluiden irrottamisesta Kielikeskuksesta herättää kysymyksiä työryhmän toimeksiannon laajuuteen liittyen. Toimeksiannossa mainitaan Kielikeskuksen sisäinen organisoituminen, erityisesti sen Kielipalvelujen asema, suhteessa jatkuvaan oppimiseen. Kielikeskuksen pilkkominen osiin ei HYL:n näkemyksen mukaan liity toimeksiantoon, eikä raportissa ole esitetty perusteluita, miten se tukisi kielten opiskelua jatkuvan oppimisen näkökulmasta.

 

Hallinnollinen rakenne

Toisin kuin raportissa annetaan ymmärtää, on vaikea nähdä, mitkä rakenteelliset tekijät estäisivät Kielikeskusta vastaamaan muuttuviin tarpeisiin tai olosuhteisiin. Kun kaikkia yksiköitä palvellaan yhdestä organisaatiosta, mitään ylimääräisiä raja-aitoja ei ole olemassa estämässä Kielikeskuksen mukautumista ja kehittämistä.

 

Yhteys kielten tutkimukseen

Liittyen Kielikeskuksessa tehtävään tutkimukseen ja humanistisen tiedekunnan kielten tutkimukseen: rakennukset sijaitsevat lähes vierekkäin ja joillain Kielikeskuksen kieliyksiköillä on säännöllinen, epämuodollinen yhteys kollegoihin tiedekunnassa. Tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen tai yhteisjulkaisut eivät edellytä saman yksikön alaisuudessa työskentelyä. Tutkimus on valtakunnallista ja globaalia. Tieteen tekeminen ja julkaiseminen tapahtuu yhä enenevissä määrin avoimen tieteen hengessä. Pääkaupunkien kielikeskusten vuotuiseen konferenssiin kutsutaan myös humanistisen tiedekunnan henkilökuntaa. Kielikeskus ja tiedekunta näkevät toistensa olemassa olon ja tutkimuksen painopisteet toisiaan täydentävänä ja siten yhteistyö näkyy käytännössä: Kielikeskuksen kurssitarjonta antaa aineopiskelijalle mahdollisuuden täydentää kielitaitoaan.

 

Kielikeskusta koskevat selvitykset

Kielikeskuksen henkilöstö saa vuosi vuodelta hyvää palautetta työstään, mutta muutaman vuoden välein selvityksen kohteena oleminen on aiheuttanut kysymyksiä ja huolta henkilöstön parissa. HYL toivoo, että tilanne saadaan pian vakautettua. HYL:n näkemyksen mukaan suuriin muutoksiin ei tällä haavaa ole perusteita. Toimintaa kuitenkin arvioidaan ja kehitetään vuosittain.

 

Prosessin jatko

HYL pitää tärkeänä, että myös lopullisesta raportista on mahdollista lausua. Vähintäänkin rapottiluonnoksesta esitetyt lausunnot tulee arkistoida ja tuoda raportissa mainituista asioista päättävän tahon tietoon.

Joko rakenteellisen kehittämisen työryhmässä tai sen rinnalla olisi järkevää hyödyntää Kielikeskuksen osaamista liittyen kielten opetukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kielikeskuksen henkilökunta – mahdollisesti yhteistyössä opiskelijoidensa kanssa – voisi osaltaan tunnistaa jatkuvaan oppimiseen liittyviä tarpeita, tilanteita ja mahdollisuuksia. Tämänkaltaisten selvitysten yhteydessä olisi toivottavaa pyrkiä luomaan uutta tietoa ja hyödyntää tätä varten yliopiston omia asiantuntijoita eli kielten opettajia ja opiskelijoita. Kielikeskuksen oma analyysi vahvuuksistaan ja toisaalta kehittämiskohteitaan rikastaisi yliopiston kielten oppimisen edistämiseksi tekemää työtä.

Kunnioittaen

Suvi Kotkavuori
puheenjohtaja