Lukuvuoden alku on hetki, jolloin palataan perusasioiden ääreen — mitä ne taas olivatkaan? Julkaisukilvassa pärjääminen ja menestys rahoituskilvassa? Vai perustutkimuksen yhteys opetukseen? Mahdollisimman pienin resurssein tuotetut opintopisteet? Vai monimuotoinen opetus?

Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n yhteinen julkaisu Acatiimi täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Tänä ajanjaksona lehden palstoilla on ruodittu ja läpivalaistu monet yliopistoinstituutiota ja yksittäisiä yliopistoja koettelevat ilmiöt.

Suomi juhlii tänä vuonna itsenäisyyttään. Itsenäisyyteen kietoutuu monia käsitteitä, joista yksi keskeinen on vapaus. Yliopistonkin peruspilareihin kuuluvat autonomia sekä vapaus opetuksessa ja tutkimuksessa.

Kuluvan lukuvuoden alusta lukien yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ollut mahdollisuus hankkia tutkintoon kuuluva kieli- ja viestintäopetus toiselta korkeakoululta. Opetuksen ulkoistamisella on heijastumia opetuksen ja tutkinnon laatuun.

Kieli- ja viestintäopinnot ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoihin kuuluvia opintoja, jotka vahvistavat opiskelijan asiantuntijaksi kasvua ja osaamista. Yliopistoissa nämä opinnot tukevat tiedekuntien ja työelämän tarpeita sekä yliopiston kansainvälistymistavoitteita. Kuluvan lukuvuoden alusta lukien yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ollut mahdollisuus hankkia tutkintoon kuuluva kieli- ja viestintäopetus toiselta korkeakoululta. Opetuksen ulkoistamisella on heijastumia opetuksen ja tutkinnon laatuun. Kielikeskuksesta luopuminen merkitsee samalla luopumista osaamisesta ja palveluista, jotka ovat olleet laajemminkin yliopistoyhteisön käytettävissä.

Julkisuudessa on viime aikoina arvioitu yliopistojen toiminnan tehokkuutta. Tehokkuutta on kuitenkin vaikeaa mitata opetuksen, tutkimuksen ja sivistyksen edistämisen näkökulmasta. Nämähän ovat yliopistojen tehtävät.

Korkeakoulusektorilla otetaan parhaillaan konkreettisia askeleita yhteistyön lisäämiseksi koulutuksenjärjestäjien välillä. Lisääntyvä yhteistyö voi avata näköaloja myös opettajien osaamisen kehittämiselle.

Yhteiskuntaa ohjaillaan monin säädöksin, mutta yhteiselämä perustuu myös moniin hyväksi koettuihin käytäntöihin. Ne perustuvat yhteisen ideaan ja keskinäiseen luottamukseen.

Oli ilo taas tavata opiskelijat lukukauden alussa. Ei ainoastaan ryhmänä, vaan myös yksilöinä. Monenlaiset persoonat, motivaatiotekijät ja arjen aikataulujen järjestelyt tulevat näissä tapaamisissa näkyviksi. Kasvotusten keskustellessa nousee esiin yllättäviä kysymyksiä ja oivalluksia, odotuksia ja epävarmuuksia. Nämä yliopistokohtaamiset ovat oikeaa laatuaikaa.

Parhaat onnittelut Vaasan yliopiston opetusalan yhdistykselle sen 40-vuotispäivän johdosta!

Sana yhdistys on aktiivinen sana. Se kuvaa joukkoa yksilöitä, joka on tehnyt päätöksen yhdistää voimansa joukkovoimaksi eli synergiaksi. Toisaalta yhdistys on toimiva vasta, kun sen toiminnalle on määritetty jokin suunta, tehtävä ja tavoitteet, ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tai edistämiseksi toimitaan aktiivisesti. Vaasassa näin on.