Yliopistojen strategioissa nostetaan nykyään aina erikseen esiin kansainvälisyys, vaikka akateemisen toiminnan kansainvälinen ulottuvuus on ollut olemassa niin kauan kuin yliopistoja on ollut olemassa. Akateeminen maailma ja tiede eivät ole koskaan tunteneet maiden rajoja. Suomessa opiskelee ja työskentelee tällä hetkellä tuhansia…
Yliopistosektorin ajankohtaisia terveisiä Puheenvuoron koostivat valtuustoryhmä Erja Kosonen, Inkeri Ruokonen ja Outi Ylitapio-Mäntylä ja sen piti valtuustoryhmän pj. Erja K. Tutkimusperusteinen opetus Kiitokset puheenjohtajallemme Olli Luukkaiselle tutkimuksen nostamisesta kasvatuksen ja koulutuksen rinnalle. Olimme YLL:n edellisessä valtuustoryhmässä valmistelleet ryhmäpuheenvuoron tutkimuksen esille…
Olen opettaja. Olen kouluttautunut, laajasti lukenut, käytännöissä elävä, alati kehittävä ja vielä palavasti innostunut siitä, mitä opetan. Minä lopulta tykkään aivan mahdottomasti opettaa. Minä sytyn opettaessani. Minä opetan opettamaan. Ja saan palautetta opetettaviltani, että myös osaan opettaa ja innostukseni…
Yliopistojen henkilöstö työskentelee kiivasta tahtia uudistuvassa rakenteellisessa ja tulosvastuullisuutta korostavassa ympäristössä. Uudistuksia tehdään ennen kuin aiempien uudistusten vaikutuksia on ehditty tutkia tai edes analysoida. Samaan aikaan yliopistojen rahoitusta on leikattu, ja vaikka yliopisto- ja ammattikorkeakoululain uudistuksilla on haluttu antaa korkeakouluille…
Olosuhteiden turvaaminen yliopistojen laadukkaalle opetukselle, sivistys, yhdessä tekeminen ja avoimuus sekä yliopisto-opettajan urapolun kehittäminen – näillä sanoilla on viime aikoina kuvattu yliopistojen opetustyötä ja sen kehittämisen suuntia esimerkiksi Korkeakouluvisiossa ja OAJ:n esityksissä. Tarkasteltaessa ja tuettaessa yliopistoissa opettavien urapolulla etenemistä ja…
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sidosryhmien tuottamassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on voimakkaasti mukana sivistys, yhdessä tekeminen ja avoimuus. Vuoteen 2030 tähtäävä visio ohjaa globaaliin ajatteluun ja kansainvälisyyteen. Synergiaa ja korkeakoulutuksen vetovoimaa tavoitellaan luomalla osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut mainitaan erikseen, eikä…
Tampereella aloittaa vuoden 2019 alussa uusi säätiöyliopisto, johon kuuluvat Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hanke tunnetaan kuitenkin nimellä Tampere3, koska säätiöyliopiston hallintaan on tulossa myös ammattikorkeakoulu ja valmistelua tehdään kolmen korkeakoulun voimin. Tampere3 on ennen kaikkea koulutusuudistus, ja siksi…
Yliopistolain vaikutusten arvioinnissa vuonna 2015 nousi esiin aito tarve vahvistaa yliopistokollegion asemaa ja henkilöstön osallisuutta päätöksentekoon. Tällöin OKM ja opetusministeri Grahn-Laasonen totesivat ykskantaan, että yliopistolakia ei muuteta, vaikka ilmi olikin tullut ilmeinen epäkohta. Perusteluna ilmoitettiin, että lakipykälillä ei voida ketään…
Opetusalojen työehtosopimuksissa määritellään työaikoja eri tavoin. Monissa tapauksissa työehtosopimus määrittelee hyvin tarkasti opetuksen määrän, palkan ja palkkaan vaikuttavat lisät. Esimerkiksi kunta-alan työehtosopimus määrittelee, että peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan viikoittainen opetusvelvollisuus on 18 tuntia. Yliopistojen työehtosopimus on tunnetusti väljempi. Siinä…
Suomen talouden positiiviset odotukset näkyivät puheenjohtaja Olli Luukkaisen puheenvuorossa OAJ:n valtuustossa 11.5. Kevätvaltuustossa keskusteltiin lausuntokierroksella olevista korkeakoululainsäädännön muutoksista, jotka koskettavat yliopistosektoria monellakin tavalla. Tampere3-lainsäädäntömuutosten nimissä on mahdollisesti koko korkeakoulusektori muutoksen kourissa. Ammattikorkeakoululla ja yliopistolla on ollut selkeästi lainsäädännössä määritellyt omat…