Arvostetaan opettajia yliopistossa!
Yliopiston tulisi olla hyvä ja vetovoimainen työpaikka, tehtävänkuvasta riippumatta. Kuten Acatiimin artikkelissa 2/2022 todetaan, ”opetus on yliopistojen toinen kivijalka”, mutta yliopistossa opettavat eivät aina voi hyvin. Opetuspainotteiset tehtävät voidaan kokea umpiperäksi, kun etenemisvaihtoehtoja tai ansioitumisen mahdollisuuksia työuralla ei ole näköpiirissä. Itse asiassa, koko opetustyön arvostus saattaa askarruttaa opettajaa. Viime vuosina yliopistot ovat alkaneet kiinnittää huomiota uralla etenemiseen myös opetuspainotteisissa tehtävissä. Työsarkaa opetuksen arvostuksen lisäämiseksi ja sitä kautta opetuspainotteisissa tehtävissä toimivien hyvinvoinnin edistämiseksi yliopistoissa on kuitenkin edelleen.
Tutkimus ja opetus kulkevat yliopistoissa rinnan ja käsi kädessä. Olen itse tuntenut huolta ja häpeääkin siitä, etten yliopistossa toimivana ennätä tutkia tarpeeksi. Kun tutkimushankkeidenkin aikana opetusvastuita on runsaasti, tulisi tutkimusaikaa löytää illoista, viikonlopuista ja opetuksesta vapaista ajankohdista, lomilta. Vaikka tutkimuksen imu houkuttelisikin käyttämään tutkimukseen näitä ajankohtia, ei se kaikissa elämäntilanteissa ole mahdollista.
Kannamme opettajina myös huolta opiskelijoiden hyvinvoinnista. Opiskelijamäärät näyttävät kasvaneen kaikkialla. Yliopistojen saama lisärahoitus ei kuitenkaan ole toteutunut samassa suhteessa. Opettajien mahdollisuudet tutkia ja tukea opiskelijoita eivät ole paranemassa, pikemminkin päinvastoin. Ristiriitaiset tunteet ja riittämättömyys ovat tuttuja tunteita monille meistä.
On tärkeää, että akateemisen uran vaihtoehdot ovat yliopistossa opettaville aidosti olemassa. Opetusansioilla meritoituminen tulee tehdä systemaattiseksi ja opettajat tietoisiksi mahdollisuuksistaan. Tietoisuus ja mahdollisuudet edetä lisäävät opettajan hyvinvointia, ainakin oman kokemukseni valossa – vaikka olen panostanut opiskelijaohjaukseen, opetukseen ja sen kehittämiseen, olen ehkä sittenkin tehnyt oikeita asioita! On tärkeää, että yliopistot jatkossakin kykenevät antamaan laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta. Yhtenä keinona on huolehtia siitä, että opettaja näkee tulevaisuudessaan mahdollisuuksia, haluaa ja voi kehittää itseään myös opettajana ja kokee tulleensa huomioiduksi ja arvostetuksi sillä työnkuvalla, joka on hänelle kulloinkin mahdollinen. Yliopistot ovat meille opettajille hyviä työpaikkoja – huolehditaanhan siitä jatkossakin!
Kati Kasanen
vanhempi yliopistonlehtori, UEF
Kuva: Photo by Dan Dimmock on Unsplash
