Tampereen yliopiston toimittava pitkäjänteisesti ja etsittävä massairtisanomisten sijaan muita keinoja taloutensa tasapainottamiseen
Maanantaina 13.9.2021 Tampereen yliopisto ilmoitti käynnistävänsä keskitettyjä tukipalveluitaan koskevat yt-neuvottelut, joiden piirissä on yhteensä noin 1100 työntekijää. Arvioksi henkilöstön vähentämistarpeesta yliopisto ilmoitti 214 henkilötyövuotta, mikä vastaa siis noin viidesosaa koko tukipalvelujen henkilöstöstä. Tiedotteen mukaan keskeisimpänä syynä neuvottelualoitteen tekemiseen on ollut se, että yliopiston varsinaisen toiminnan tulos on ollut yliopistofuusion jälkeisinä vuosina noin kymmenen miljoonaa euroa alijäämäinen.
Muiden henkilöstöjärjestöjen tapaan myös Tampereen yliopiston opetusalan paikallisyhdistyksen toimijat yllättyivät yt-uutisesta sekä säästötavoitteiden mittaluokasta. Yhdistyksessä nähdään, että julkisessa keskustelussa on annettu varsin yksipuolinen kuva yliopiston taloustilanteesta, sillä vaikka yliopiston varsinainen toiminta onkin ollut selvästi tappiollista, niin pääosin sijoitetun pääoman tuottojen ansiosta Tampereen yliopiston lopulliset tilinpäätökset vuosina 2019 ja 2020 ovat olleet selvästi positiivisia. Vuonna 2019 ylijäämää kertyi verojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen yli 50 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 noin 5,5 miljoonaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Mika Mattila kuvaa tilannetta seuraavasti:
”Oli jo etukäteen selvää, että yliopistofuusion toteuttamiseen tarkoitettua ulkopuolista hankerahoitusta ei tule olemaan loputtomasti tarjolla, vaikka itse prosessi tulee varmuudella kestämään useita vuosia. Yliopiston johdon tulisi kuitenkin harkita yhä säätion sijoitusvarallisuuden tuottojen käyttöä budjettialijäämän paikkaamiseen saneeraustoimien sijaan, sillä uuden yliopiston rakentamista tärkeämpää hanketta tuskin on lähivuosina näköpiirissä. Tukipalveluiden työntekijät ovat yhdessä opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa tehneet jo vuosien ajan hartiavoimin työtä tehdäkseen uudesta Tampereen yliopistosta toimintakykyisen eivätkä olisi ansainneet yt-menettelyä palkaksi tekemästään työstä. Ylimääräisiä tai toimettomia käsiä tuskin löytyy tukipalveluista sen paremmin kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnastakaan, ja mikäli esitetyn kaltaiset henkilöstövähennykset toteutetaan, siirtyy merkittävä osa tukipalveluiden aiemmin tekemistä hallintotöistä väistämättä opettajille ja tutkijoille vieden siten aikaa kaikkein tärkeimmiltä perustehtäviltä eli opetuksesta ja tutkimuksesta.”
Saneeraustoimet vaikuttavat yksiköiden toimintaan ja työyhteisöihin hyvin pitkään.
”Massiivisten saneeraustoimien seuraukset tulisivat näkymään koko henkilöstön työhyvinvoinnissa ja työmäärässä vielä vuosien ajan, eivätkä yt-uutiset myöskään kohenna Tampereen yliopiston mainetta työnantajana. Yhtenä vertailukohtana voidaan pitää Helsingin yliopistoa, jonka henkilöstö näyttää yhä vieläkin kärsivän vuosina 2015 ja 2016 tehdyistä mittavista tukipalveluiden saneeraustoimista. Näiden virheiden toistamisen sijaan toivomme, että Tampereen yliopiston talouden tasapainottaminen toteutettaisiin vasta pidemmällä aikajänteellä ja jättämällä henkilöstökuluista säästämisen vasta viimesijaiseksi toimenpiteeksi”, jatkaa Mika Mattila.
”Tampereen yliopiston toimintaa ei voi hyväksyä. Näin massiivinen leikkaus tukitoiminnoista on kohtuuton sekä tukipalveluiden työntekijöiden että yliopistoyhteisön kannalta.”, toteaa Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen. Jäsenten tukena on paitsi Tampereen yliopiston opetusalan paikallisyhdistys myös Yliopistojen opetusalan liitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ.