Ammattiyhdistysten yleishyödyllisyydestä ja verotuksesta
Kuva: Arto Alanenpää (Creative Commons)
Yleishyödyllisistä toimijoista erityisesti ammattiliitot herättävät keskustelua somessa ja medioissa. Miksi? Esitän muutaman oletuksen. Ammattiliitot ovat osapuolia työehtosopimusneuvotteluissa, joissa neuvotellaan rahasta ja rahanarvoisista eduista. Panokset ovat suuria ja kritiikissä lienee osittain kyse vaikuttamisesta. Ammattiyhdistysten jäseninä on paljon tavallisia kansalaisia, jolloin yhdistysten toimintaan kohdistuu tavallistakin suurempi odotus kaiken toiminnan eettisyydestä. Jossain määrin kritiikki saattaa myös perustua tietämättömyyteen liittojen toiminnan luonteesta ja ulottuvuuksista.
Keskustelulle on aina tilaa. Se on sitä hedelmällisempää, mitä paremmin taustalla olevat tosiasiat tunnetaan. Taustoitan tässä kirjoituksessa somessa aika ajoin esillä olevaa vaatimusta ”ay-liikkeen verovälttelyn” lopettamisesta.
Mikä on ”ay-liike”?
Ammattiyhdistykset valvovat Suomessa kahden miljoonan tavallisen työtä tekevän ihmisen työolosuhteiden asiallisuutta ja sopimusten noudattamista työpaikoilla. Nämä työelämässä olevat ihmiset, monissa järjestöissä myös opiskelijajäsenet, ovat ”ay-liike”. Solmimalla työehtosopimuksia he pitävät yllä sopimusyhteiskuntaa. Keskitetyillä sopimuksilla luodaan ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoille ja turvataan työaikaan ja palkkaan liittyviä vähimmäismääräyksiä työpaikoilla.
Ammattijärjestöt toimivat myös lainsäätäjien asiantuntija-apuna työelämälainsäädännön kysymyksissä. On selvää, että tällöin pyritään myös lobbaamaan eli näkökulma on palkansaajien tai työnantajien – onhan ammattiyhdistystoimintaa yhtä lailla myös työnantajilla. Tässä yhteydessä lobbaaminen on tärkeä osa edunvalvontaa ja lainsäädäntötyötä. Lainsäätäjän on hyvä kuulla viestiä niin työnantajalta kuin työntekijöiltä, niin teollisuudesta kuin ympäristöjärjestöistä, tai vaikkapa yliopistolaisilta mukaan lukien opiskelijajärjestöt.
Lisäksi ammattiyhdistys edustaa jäsenikseen liittyneitä työntekijöitä, joille on kertynyt eläkevarallisuutta.
Maksavatko vai välttelevätkö ammattiyhdistykset veroja?
Ammattiyhdistykset ja muut yleishyödylliset yhteisöt maksavat yritysten tapaan veroa liiketoimintansa voitoista. Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ei kuitenkaan peritä veroa sijoitustoiminnan tuotoista.
Tulkinnan yleishyödyllisyydestä tekee verottaja lainsäädännön pohjalta. Tunnetusti verottaja verottaa kaikkea, mitä on mahdollista verottaa. Ammattiyhdistysten kohdalla ei millään mittarilla voida puhua ns. verovälttelystä, jollaisena joskus pidetään esim. yrityksen toimipaikan siirtämistä alhaisemman verotuksen maahan tai konsernin sisäisten lainojen hyödyntämistä verotuksen minimoimiseksi. Ammattiyhdistysten kohdalla kyse on kaikkia yleishyödyllisiä yhdistyksiä koskevista yhdistys- ja verotuslaeista, joissa ei juurikaan tai ollenkaan ole ns. harmaata aluetta.
Ovatko ammattiyhdistykset yleishyödyllisiä yhdistyksiä?
”Yhdistys tai säätiö ei voi olla yleishyödyllinen, jos se käyttää osankin varoistaan perustajan tai hänen läheistensä hyväksi. Jos toiminta palvelee lähinnä yksityisiä taloudellisia tarkoituksia, yhdistys tai säätiö ei toimi yleiseksi hyväksi eikä sitä voida pitää yleishyödyllisenä” (lähde: vero.fi).
Ay-liikkeen ja työntekijöiden oikeuksien merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja heikompien oikeuksien turvaamiselle on ymmärretty laajalti. Oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen sisältyy YK:n ihmisoikeuksien julistukseen (23. artikla). Maissa, joissa työntekijöiden oikeudet ovat korkealla tasolla, myös hyvinvointi on korkeaa. Työehtosopimukset parantavat työntekijöiden palkkaa ja työehtoja ja samalla hyvinvointia koko yhteiskunnassa, sillä enemmistö ihmisistä saa valtaosan tuloistaan työstään. (Lähde: Lauri Finér, lähde 1 alla)
Pitäisikö sitten lakia yleishyödyllisten yhdistysten sijoitustoiminnan verottomuudesta muuttaa? Asiaa voi tietysti pohtia. Tarkoitus olisi siis kerätä yhdistyksiltä nykyistä enemmän verotuloja. Ilmeisesti tausta-ajatus olisi, että verotulot katsottaisiin suuremmaksi yhteiseksi hyväksi kuin yhdistysten toiminta sinänsä. Tämä muutoshan kohdistuisi kaikkiin yleishyödyllisiin yhdistyksiin. Mielestäni tämä ei olisi oikea signaali yhteiskuntaan, jossa kansalaisia halutaan pikemminkin kannustaa yleishyödylliseen toimintaan. Eiväthän valtio ja yksityiset toimijat voi vastata kaikesta, vaan hyvä yhteiskunta on myös kansalaisyhteiskunta.
Yleishyödyllisten yhdistysten rinnastaminen verotuksellisesti yrityksiin tarkoittaisi, että esim. ammattiliitot luultavasti alkaisivat vähentää ALVit kaikista ostoistaan. Nythän yhdistykset maksavat ostoistaan ALVia toisin kuin yritykset, jotka pääsääntöisesti vähentävät ALVin tulonhankkimiskuluina. Ymmärtääkseni verotuksen lopputuloksessa ei olisi järisyttävän suurta eroa, mutta viesti yleishyödyllisen toiminnan verollisuudesta olisi kontraproduktiivinen. Kuten yllä todettu, vaatimus yleishyödyllisten toimijoiden sijoitustoiminnan verottamisesta on samalla vaatimus työnantajaliittojen nykyistä ankarammasta verottamisesta. Minulla on se kuva, ettei tätä kannata EK:kaan.
Saako yhdistys tuottaa voittoa?
Kaikki yhdistykset eivät tietenkään saa osinko- tai sijoitustoiminnan tuottoja. Yleisesti ottaen talouden alamäki heijastuu negatiivisesti myös yhdistysten tuloksiin. Voitollinen tilinpäätös on kuitenkin yhdistystoiminnan edellytys pitkällä aikajänteellä. ”Yleishyödyllisestä yhdistyksestä käytetään joskus nimitystä voittoa tavoittelematon yhdistys. Sen vuoksi joskus törmää käsitykseen, että yhdistys ei saisi tehdä voittoa. Se ei pidä paikkansa. Yhdistys saa tehdä voittoa. Sen on aika ajoin jopa pakko tehdä voittoa, että sen rahat riittäisivät pitkällä tähtäimellä. Voittoa tavoittelematon tarkoittaa sitä, että yhdistys ei saa tekemästään voitosta jakaa osinkoa tms. etua jäsenilleen.” (Lähde: Talousverkko, lähde 4)
Yhdistys voi käyttää omaisuuttaan vain sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen. Ammattiliittojen tehtäviä kuvasin yllä – oliko niissä jotain moitittavaa? Jos omaisuutta ja tasetta kertyy, minkä tahansa toimijan, myös yhdistyksen, tulee hoitaa sitä vastuullisesti.
Suuria ammattiyhdistyksiä haukutaan säännöllisesti omistuksista vuokrayhtiöissä kuten Kojamossa (”Ay-liitot rahastavat Kojamolla satoja miljoonia euroja”, lähde 5: Iltalehti). En oikein ymmärrä kaksoisstandardia siinä, että yksityiset ihmiset ja yritykset saavat hoitaa omaisuuttaan, mutta ammattiyhdistykset eivät. Vuokra-asuntojen tarjoaminen ei kai toimialana ole erityisen vastuuton tai moraaliton? Kuitenkin se on ”rahastusta”, kun sitä harjoittaa ammattiyhdistys, mutta hyväksyttävää, kun sitä harjoittaa yritys tai työeläkeyhtiö? Kojamolla asukastyytyväisyys ja työntekijöiden työtyytyväisyys on ollut keskimääräistä korkeampaa. Jos taas toiminnassa on aidosti jotain moitittavaa, epäkohdat pitää korjata.
Mihin ammattiyhdistysten tuottoja käytetään?
Omaisuutta on aina hyvä pyrkiä säästämään pahan päivän varalle. Ammattiliitoille talouden alamäki, lomautukset ja irtisanomiset näkyvät tilapäisesti laskevina jäsenmaksutuottoina. Tällöin tasetta voidaan käyttää normaalin edunvalvonnan pyörittämiseen, siis yhdistysten sääntöjen mukaiseen toimintaan.
Rahaa kerätään myös työtaistelurahastoon. Suomessa ei lakkoilla paljoa eikä turhaan, mutta vapaassa yhteiskunnassa työntekijöillä on perusoikeuksia kuten oikeus olla neuvotteluosapuoli ja todeta: noilla ehdoilla emme tee sopimusta. Työehtosopimusten voimassa ollessa ei lakkoilu ole laillista. Mahdollisen lakon aikana palkanmaksu katkeaa ja ammattiliitto voi maksaa työtaistelurahastosta jäsenilleen päivärahaa, joka on pienempi tai selvästi pienempi kuin varsinainen palkka. Lakko haittaa kaikkien toimintaa ja lakossa oleminen on uhraus myös työntekijöille.
Ammattiyhdistystoiminta hyödyttää monella tavalla myös järjestäytymättömiä työntekijöitä. Toivottavasti hyödyt koetaan yhä useammin rahanarvoisiksi ja tehdään päätös liittyä liittoon. Ammattiliitot ovat sopineet mm. 8 tunnin työpäivästä, palkallisista lomista, sairausajan palkasta, työttömyysturvasta, äitiys- ja vanhempainvapaista sekä palkankorotuksista. (Yleinen työttömyyskassa, ns. Loimaan kassa, ei ole osallistunut mihinkään näistä.) Toinen syy liittymiseen on maailmankatsomuksellinen: solidaarisuus niitä kohtaan, jotka jossain tilanteessa työpaikalla tarvitsevat työntekijäpuolen asiantuntijoiden tukea ja neuvoja. Itse koen, että järjestäytynyt työntekijäpuoli hyödyttää myös työnantajaa ja pitää osaltaan yhteiskuntaa koossa.
Seppo Sainio
yliopistonlehtori
Lähteet:
2 https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kuusi-faktaa-ay-liikkeen-verotuksesta
4 https://www.talousverkko.fi/yhdistyksen-verotus-ja-verovapaus/
5 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201806042200990311
6 https://www.pau.fi/jasenyys/miksi-liittya/esimerkkeja-ay-liikkeen-saavutuksista.html
