YLL:n ryhmäpuheenvuoro OAJ:n kevätvaltuustossa 9.5.2019
Yliopistosektorin ajankohtaisia terveisiä
Puheenvuoron koostivat valtuustoryhmä Erja Kosonen, Inkeri Ruokonen ja Outi Ylitapio-Mäntylä ja sen piti valtuustoryhmän pj. Erja K.
Tutkimusperusteinen opetus
Kiitokset puheenjohtajallemme Olli Luukkaiselle tutkimuksen nostamisesta kasvatuksen ja koulutuksen rinnalle. Olimme YLL:n edellisessä valtuustoryhmässä valmistelleet ryhmäpuheenvuoron tutkimuksen esille nostamisesta, mutta Olli vei silloin valtuuston avajaispuheenvuorossaan konkreettisesti sanat suustamme tutkimuksen merkityksestä. Saimme tehtävän lähteä toteuttamaan YLL:n ja OAJ:n korkeakoulusektorin tiedepoliittisia linjauksia. Työ on jatkunut intensiivisesti YLL:n tiedepoliittisessa työryhmässä ja OAJ:n korkeakoulutyöryhmässä. OAJ:n hallitus on hyväksynyt OAJ:n tiede- ja innovaatiopoliittiset linjaukset, jotka julkistetaan toukokuun aikana.
Me ylliläiset jatkamme oman tiepomme (Tiedepoliittiset linjaukset) parissa. Kesäkuun alussa olemme mukana Pedaforumissa järjestämässä työpajan, jossa kokoamme hyviä ja haasteellisia käytäntöjä opetuksen ja tutkimuksen yhdistämisestä.
Tiedepoliittisia keskeisiä linjauksiamme on neljä.
Tieteellinen sivistys yliopisto-opetuksen lähtökohtana ja sisältönä. Yliopisto on syntynyt tieteellisen ajattelun ja dialogin pohjalta. Yliopistoinstituutio murentaa nyt sivistystehtävää itse, sisältä päin. Sen on aiheuttanut valtiovalta omilla toimillaan ja ohjauksellaan. Ydin sivistystehtävästä on katoamassa tulos- ja ulos -rahoitusmallin myötä sivistyksen bisnekseksi.
Ristipaineet laadun varmistamiseksi opetuspainotteisissa tehtävissä.
Opetuspainotteisissa tehtävissä ratkaisevaa on opetuksen määrä, ei enää laatu. Opetusta säätelee se, että saadaan mahdollisimman paljon mahdollisimman tehokkaasti laadusta ja opettajien jaksamisesta piittaamatta. Opetusta digitalisoidaan, mutta myös verkko-opetus on kontaktia. Verkko-opetuksella ei saa korvata kokonaan elävää vuorovaikutusta. Tämä toive nousee nimenomaan opiskelijoilta. Rahoituskriteereinä olevat laatumittarit ovat usein määrällisiä eivätkä ne kerro objektiivisesti opetuksen laadusta eivätkä myöskään toimi opetuksen kehittämisen välineenä.
Yliopisto-opetuksen tutkimusperusteisuuden turvaaminen.
Yliopisto-opetus on lähtökohtaisesti tutkimusperustaista ja sen edellytykset täytyy turvata mahdollistamalla työsuunnitelmassa opetusvapaat periodit. Tämä tarkoittaa yliopistossa opetuspainotteissa tehtävässä myös tutkimuksen tunnustamista ja tunnistamista kaikilla tieteenaloilla.
Tieteenalojen monipuolisuuden takaaminen opetuksen ja tutkimuksen vapauden nimissä. Yliopistokohtaiset profiloitumiset edustavat usein niin sanottuja kovia tieteenaloja, jolloin pienet sekä humanistiset tieteenalat eivät näy yliopistojen strategioissa. Tällöin on vaarana, että pienet tieteenalat jäävät ilman resursseja ja tutkijan vapaus tutkia murentuu.
Meille ajankohtaisasioita ovat myös
Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajienkoulutukseen kohdistuu tällä hetkellä paineita, sillä maisteritutkinto tulee jatkossa olla päiväkodinjohtajilla ja toivottavasti myös varhaiskasvatuksen opettajilla. On paljolti OAJ:n ansiota, se että varhaiskasvatuksen koulutuksen taso nousee, mistä kiitos OAJ:lle. Kuitenkin paineet maisteri- ja täydennyskoulutuksen järjestämiselle kohdistuvat yliopistojen opettajankoulutukseen. Tähän tarvitaan lisäresursseja, ja edelleen siis tarvitsemme OAJ:n tukea.
Ryhmäkokojen kasvamisen ongelma ei ole vain perusopetuksen ongelma. Siitä kärsii vuosi vuodelta enemmän myös yliopiston opetus opetettavasta substanssisisällöstä riippumatta. Paineita opetusresursseihin lisäävät myös jatkuvan oppimisen ja lukion kurkistuskurssien järjestämisen vaade. Kuka opettaa ja arvioi kyseiset kurssit? Kuka kustantaa opetuksen?
Yliopistolaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä ja sitoutuneita työhönsä. Tutkimusperusteisuus ja opiskelijat koetaan työn mielekkyyden ytimiksi. Yliopistolaisten jaksamista voi vain ihmetellä. Nykyinen palkkausjärjestelmä ei tue asiantuntijuuden kehittymistä. Vaateet kokonaistyöajan puitteissa nousevat, mutta palkkausperusteissa on koulutustasoomme nähden huikeasti parantamisen varaa.
