YLL:n ryhmäpuheenvuoro OAJ:n valtuustossa
Yliopistojen henkilöstö työskentelee kiivasta tahtia uudistuvassa rakenteellisessa ja tulosvastuullisuutta korostavassa ympäristössä. Uudistuksia tehdään ennen kuin aiempien uudistusten vaikutuksia on ehditty tutkia tai edes analysoida. Samaan aikaan yliopistojen rahoitusta on leikattu, ja vaikka yliopisto- ja ammattikorkeakoululain uudistuksilla on haluttu antaa korkeakouluille enemmän autonomiaa, henkilöstö kokee, että ohjaus on entisestään kiristynyt, opettajien työtehtävät lisääntyneet ja demokraattinen sekä henkilöstöä kuuleva päätöksenteko on vähentynyt.
Kaiken myllerryksen keskellä ylipistoissa opettavien ja tutkivien OAJ:n ja Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n jäsenten suurena ja pitkäaikaisena tavoitteena on kehittää yliopistoissa toteutettavan tutkimusperustaisen opetuksen laatua ja yliopistoissa opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevien uramallia. Opetuksen ja opettajien työnkuvan kehittäminen tulisi olla myös yliopistojen toiminnassa keskiössä, sillä opetukseen sijoitetut resurssit heijastuvat suoraan myös opiskelijoiden ohjaukseen ja opetuksen laatuun. Aina silloin tällöin on hyvä muistaa, että yliopistoissa koulutetaan yhteiskuntaamme eri koulutusasteiden opettajat ja koulutuksen asiantuntijat.
Tutkimuspohjainen opetus edellyttää yliopistossa opetustehtävissä työskenteleviltä aktiivista tutkimusorientaatiota, oli sitten kyse oman opetuksen pedagogisesta ja sisällöllisestä kehittämisestä tai uuden tiedon tuottamisesta tutkimuksen avulla. Tutkimusperustaisen opetuksen periaate on arkipäivää yliopistolla opettavan työssä.
Tätä mahdollistamaan on YLL kehittänyt opettajanuramallin. Sen myötä opetuspainotteisissa tehtävissä voi omaa tieteellistä tai taiteellista ja pedagogista asiantuntemustaan kehittämällä edetä urallaan vaativampiin ja vastuullisempiin tehtäviin. Uramalli tukisi myös yliopistoissa opettavien palkkakehitystä, joka tällä hetkellä on koulutukseen ja tehtävien vaativuuteen nähden hävettävän alhainen.
Yliopistojen opetusalan liiton jäsenet ovat havahtuneet selkeään opetuksen ja tutkimuksen epäsuhtaan. Työsuunnitelmassa ei kontaktiopetuksen lisäksi ole juurikaan aikaa tutkimukselle, ei oman alan substanssitutkimukselle eikä opetuksen ja opetusmenetelmien aktiiviselle kehittämistyölle.
Säästösyistä palkataan tohtoreita yhä enemmän yliopistonlehtori-nimikkeen sijasta yliopisto-opettajiksi. Tutkinto ei kuitenkaan vaikuta tehtävän sisältöön. Näin ongelmat lisääntyvät opetuksen ja tutkimuksen yhdistämisessä. Tutkimus yliopiston perusrahoituksella on lyhytjänteistä ja Euroopan voimakkaimmin tulosorientoitunutta. Rahoitusta kohdennetaan tutkimuksiin, joista on odotettavissa käytännön sovelluksia ja rahallista tuottoa. Täydentävä, ulkoinen rahoitus määrittää jopa opetustehtäviin rekrytointia. Tehtävään kuuluva tutkinto-opetus on vaarassa jäädä toissijaiseksi. Näin ei saa käydä.
Kokonaistyöaikaan liittyviä työtehtäviä on kehitettävä niin, että sekä tutkimuksella että opetuksella täytyy olla tilaa työsuunnitelmassa myös opetuspainotteisissa tehtävissä. Yksi ratkaisu on säännölliset kaudet, jolloin yliopisto-opettaja tai yliopistonlehtori pystyy keskittymään tutkimukseen ilman kontaktiopetusvelvoitteita. Tämän toteuttaminen edellyttää hyvää kokonaissuunnittelua, mutta ennen kaikkea sen on oltava selkeä ja kirjattu mahdollisuus yliopistoissa.
Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen kuuluu koko korkeakoulusektorille. Jatkuva ja elinikäinen oppiminen asettaa uusia mielenkiintoisia velvoitteita yliopistoille tulevaisuudessa. Opettajien uramalli tulee saada yhdenvertaiseksi tutkijanuramallin kanssa.
OAJ:n syysvaltuuston kokous pidettiin 21.–22.11.2018,
