Joulu on jo ovella, onneksi!

Oletko joskus näytellyt elokuvassa, jonka juonta et vielä tunne?

Tiedät elokuvasta vain tuottajan (OKM) ja ohjaajan (yliopisto) sekä näyttelijät (opetuksen ja opintohallinnon työntekijät). Sen verran tiedät, että elokuva sijoittuu yliopistomaailmaan (on ilmeisesti jokin Tutkintoihin sisältyvän kieltenopetuksen rakenneuudistus-elokuvan jatko-osa) ja voit vertailla sitä aikaisemmin ensi-iltaan tulleisiin, samantapaista aihetta käsitteleviin elokuviin. Tosin kriitikkojen arviot muista elokuvista vaihtelevat sen mukaan, onko arvostelijana tuottaja/ohjaaja vai näyttelijä.

Elokuvan toteutusta jouduttamaan palkataan pari käsikirjoittajaa (konsultteja), jotka erilaisten verkkotehtävien avulla johdattelevat näyttelijäryhmää haluttuun suuntaan. He eivät pahasti hätkähdä, kun kuulevat, että te näyttelijät ette tunne elokuvan juonta ettekä tiedä, mitä teiltä odotetaan. Kuvauksiakaan ei ole vielä aloitettu, mutta kun tämä on kuitenkin valtavan hieno mahdollisuus verkostoitua ja tehdä yhteistyötä, niin kannattaa lähteä liikkeelle siltä pohjalta.

Apulaisohjaaja (esimies) sanoo, että jokainen voi vaikuttaa, jollei lopputulokseen niin kuitenkin omaan suoritukseensa kameran edessä. Vielä ei tiedetä, onko elokuvalla lavastaja ja puvustaja vai hoitavatko näyttelijät nekin työt. Osa nuorista näyttelijöistä muistuttaa, että olette onnekkaita kun teillä sentään on rooli, vaikkei ehkä puheroolia niin edes jonkinlaisen statistin tai stuntin osa. Kameramies varoittelee, että äskettäinen lakiuudistus sallii näyttelijöiden värväämisen myös toisten tuotantoyhtiöiden kautta.  Itse asiassa teidänkin siirtämistänne toiseen yhtiöön harkitaan. Käsikirjoittajat toivovat teiltä ”moninaisia” näkökulmia, kunhan ne ovat positiivisia; negatiiviset kommentit ohitetaan ja jätetään kirjaamatta. Edellisen harjoituksen sanoma tiivistetään seuraavassa ja taas seuraavassa, kunnes lopputulokseksi saadaan haluttu arvio: elokuva tulee olemaan loistava – kukapa ei tästä tykkäisi!

Odotettu joululoma antaa mahdollisuuden unohtaa hetkeksi tammikuussa päälle kaatuva epävarmuus tämän(kin) rakenneuudistuksen toimivuudesta ja vaikutuksista omaan työn kuvaan. Olo on hiukan kuin USA:n presidentinvaalien jälkeen – pitäisikö kaivautua lähimmän kiven alle ja olla ajattelematta koko asiaa? Kevät varmasti antaa viitteitä siitä, millainen tuosta edellä mainitusta elokuvasta tulee. Tuottajalla on kovat odotukset ja ohjaajalla suorituspaineet – näyttelijöiden ja muiden suorittavan työn tekijöiden tehtäväksi jää toteutus. Mitenkähän yleisö (opiskelijat) ottaa teoksen vastaan? Saadaanko miljoonien eurojen lipputulot (säästöt) ja monta Jussia? Se jää nähtäväksi.

Voimia meille kaikille lukuvuoden loppurutistukseen sekä ennen muuta joulun iloa ja valoa. Jaksetaan kannustaa ja tukea toisiamme myös ensi vuonna!

Kristina Lindgren
Turun yliopiston lehtorien yhdistys