Jyviä Jyväskylästä: JY-JAMK-yhteistyöselvitys ”Graniitti hikoilee”

Jyväskylän yliopiston (JY) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) koulutusyhteistyön tiivistämisestä on äskettäin valmistunut osapuolten tilaama selvitys. Selvitys on kiinnostavaa luettavaa, sillä siinä tarkastellaan monipuolisesti yhteistyötä ja siihen liittyviä haasteita.

YHTEISTYÖTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

JAMK:n rehtorin Jussi Halttusen selvitys puhuu yhteistyöstä, ei yhdistymisestä. Ehdotettu yhteistyö lähentäisi osapuolia huomattavasti. Toisaalta siinä heijastuu huoli ammattikorkeakoulun jäämisestä lapsipuolen asemaan, jos mentäisiin vahvemmin kohti faktuaalista yhdistymistä. Selvitys korostaa Jyväskylän yliopiston profiilia monialaisena tiedeyliopistona ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvaa identiteettiä. Oikein. Osapuolten vahva indentiteetti ja itseluottamus tekee yhteistyön mahdolliseksi – silloin uskalletaan eikä silloin tarvitse toimia ’verhojen takana’.

Havainnollistukseksi käytännön esimerkki: Olin kolmen AMK-tutkinnon jälkeen suoritettavan soveltavan fysiikan maisteriohjelman toteutusta suunnittelemassa (tutkintovaatimukset) ja tekemässä (hopsaus). Selvityksessä kuvataan yhteistyön antia ja toisaalta haasteellisuutta kokemusten pohjalta. Teollisuuden mukana olo ei ole peikko. Maisteriohjelmissa opiskelleet saivat hyväksi luettua Valmetin kustantamia korkeatasoisia maisterin tutkintoon soveltuvia kursseja; valmistuneet työllistyivätkin hyvin. Yhteistyössä oli vain hyötyjiä. Elinvoimaiset korkeakoulut rikastuttavat maakuntaa – toisaalta korkeakoulut tarvitsevat ympärilleen vireän lähiympäristön.

DUAALIMALLI

Julkisessa keskustelussa käsite duaalimalli ei näytä päättäjilläkään olevan aina hanskassa, jolloin ei ole selvää mitä tarkoittaa, kun joku sanoo duaalimallin säilyvän tai joutavan unholaan. Sen sisältö tulisi kiteyttää jotenkin niin, että keskustelua seuraavat ymmärtäisivät mistä keskustellaan ja miksi aihe on tärkeä. Halttusen selvityksessä kritisoidaan ”duaalimallin ortodoksista tulkintaa”. OAJ kannattaa duaalimallin säilymistä ja sitä, että jokaisella Suomen kansalaisella edellytystensä puitteissa on oikeus maksuttomaan koulutukseen, myös korkea-asteella.

Selvityksessä ehdotettu ”opetussuunnitelmien rakenteen ja perusteiden yhtenäistäminen” kanditasolla ei ole aivan yksioikoista. Tulisi muistaa, että yliopistossa jo kandidaatin tutkinto (ei vain maisterin tutkinto) on perimmältä luonteeltaan tieteellinen tutkinto ja kandiopetus sen mukaista. Keskustelua tästä kannattaa avata, semminkin kun JY:ssä juuri nyt tehdään uusia opetussuunnitelmia.

Avauspuheessaan OAJ:n yliopistopäivillä 18.11. puheenjohtaja Olli Luukkainen korosti yliopisto-opetuksen tutkimusperustaisuutta. Hän ehdotti ratkaisuksi muualla Euroopassa hyväksi havaittua osaamiskeskittymämallia, säilyttäen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkinnot erillisinä. Samassa tilaisuudessa puhunut OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen sanoi uudistusten yhdeksi lähtökohdaksi, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset roolit säilyvät tulevaisuudessakin.

HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA

Niukkenevat resurssit ovat tällä hetkellä tosiasia. On hyvä, ettei Halttusen selvityksessä silti mennä ’säästöt edellä’, vaan katsotaan yhteistyön nousevan ruohonjuuritason tarpeista. Myös opetuksen laatu nousee keskiöön. Laatu kasvaa alhaalta, sitä ei implementoida ylhäältä. Tiivistyvällä yhteistyöllä olisi henkilöstövaikutuksia, mutta ei välttämättä irtisanomisten muodossa – näin tulkitsen. On kaksi tapaa vaurastua: hakea säästöjä tai hakea voittoja. Itseään ei kannata säästää kipeäksi, niin tehden olemisesta tulisi ikävääkin.

Selvityksessä ehdotetaan yhteistyötä JY:n ja JAMK:n hallinnossa. Nykyisen yliopistolain aiheuttamaa tai mahdollistamaa hallintorakenteen ja -käytänteiden muutosta yliopistoissa on voimakkaasti kritisoitu henkilöstön suunnalta julkisuudessa sekä äskettäisessä OKM:n teettämässä tutkimuksessa. Kritiikin kohteina ovat olleet vallan keskittyminen ja palautekanavien katkeaminen. Yliopistolaki kuitenkin mahdollistaa avoimemman toimintakulttuurin kuin mitä on tähän saakka nähty.

Tätä kysymystä tulee lähestyä yhteistoimintalain hengen ja kirjaimen mukaisesti, keskustellen ja ennakoiden. Selvityksessä toivotaan esimerkiksi ”yhteisiä opettajaresursseja ja henkilöstövaihtoa” ja tapoja ”pienentää hallinnon kustannuksia sekä tuottaa tukipalveluja edullisemmin”. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilainen lainsäädäntö, erilliset tulossopimukset sekä eri työehtosopimukset ovat yksi rajoite, mutta eivät este mielekkäälle yhteistyölle. Muistaen viimeaikaisen keskustelun yliopistojen hallinnon hegemoniasta valtaa lienee hyväkin hieman moderoida.

KIELIKESKUKSET JA KELPOISUUDET

JY:lla ja JAMK:lla on hyviä kokemuksia kielikeskusyhteistyöstä, erityisesti harvinaisten kielten osalta. JY:n kielikeskus on ollut Suomessa edelläkävijä integroitujen kieliopintojen kehittämisessä, mihin on panostettu suuri työmäärä. Opiskelijat ovat nyt ensi kertaa kokeneet tutkintoon pakollisina kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot mielekkäiksi. Oppiaineeseen integroituina niistä on ollut heille jo oman pääaineensa opinnoissa suuri hyöty. Kielikeskusten yhdistämisellä ei Jyväskylässä saavutettaisi merkittävää etua suhteessa nykytilaan.

OAJ vastustaa opettajien kelpoisuusvaatimusten vesittämistä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvä kansainvälinen maine ja ennen muuta hyvät tulokset ovat pätevien opettajien ja koulutuksellisen tasa-arvon ansiota. Halttusen raportti nostaa esiin senkin tärkeän seikan, että AMK:n yliopettajat ovat yliopistossa jatkotutkinnon tehneitä.

MITEN EDETÄ

Kun julkisuudessa on puhuttu ”Tampereen mallista”, voitaisiin asioiden hyvin edetessä alkaa puhua myös ”Jyväskylän mallista”, sillä näillä kahdella korkeakoulupaikkakunnalla on päädytty esittämään täysin erilaisia ratkaisuja.

Keskustelu paikallisen sanomalehden sivuilla ei ole ollut kovinkaan tasokasta. ”Ennakkoluulot ovat ikiroutaa.” (David Mitchell, Pilvikartasto) Jos yhteistyö toteutetaan fiksusti kaikki tahot osallistaen, JY ja JAMK saavat huomattavan kilpailuedun suhteessa niihin korkeakoulukaupunkeihin, joissa on toimittu ei-niin-viisaasti. Pitäen prosessi avoimena yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön työ- ja mielenrauhaa ei häiritä (vrt. Tampere3), jolloin he saavat keskittyä siihen, mitä he parhaiten osaavat, hukkaamatta aikaansa ja kadottamatta kipinää työhönsä. Tampereella graniitti kyynelehtii. Jyväskylässä se tällä hetkellä hikoilee. Yliopiston YLL-yhdistys (JYLL) on valmis monikantaiseen keskusteluun.

Loppukevennykseksi: Luin äskettäin Suomen matematiikan historiaa. L. Lindelöf (HY:n professori 1857-74) kuvaili N.G. af Shultenia (professori 1826-55): ”Hänen tieteeseen antautunutta sieluaan kosketti vain vähän rauhaton uudistushalu ja ajallemme tyypillinen levoton rientäminen hämärän alati pakenevan päämäärän perään.” Jotenkin tuttua tältäkin ajalta?

Juha Merikoski
puheenjohtaja, JYLL
hallituksen jäsen, YLL