Viestintä- ja kieliopinnot ovat osa yliopistoissa hankittavaa asiantuntijuutta

Maamme hallitus valmistelee parhaillaan eduskunnalle esitystä laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi, tarkoituksena lisätä kielten opetuksen yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä, ja siten mahdollistaa jopa eri korkeakoulujen kielikeskusten yhdistämisiä. Esityksen mukaan korkeakoulun ei välttämättä tarvitsisi järjestää itse samaa tutkinnon pakollista kielten ja viestinnän opetusta. Olemme olleet yllättyneitä, ettei lausunnolla olevaa esitystä osoitettu Opetusalan Ammattijärjestölle, vaikka se koskettaa erityisesti jäsenistöämme, jossa on runsaasti sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kielten opetuksesta vastaavaa henkilöstöä.

OAJ on tästä huolimatta lausunut lakiesityksestä. Lausunnossa nostetaan ansiokkaasti esiin mm. huoli henkilöstövaikutusten arvioinnin puutteellisuudesta, hyvästä henkilöstöpolitiikasta sekä opetuksen laadusta ja integroinnin onnistumisesta. OAJ katsoo, että vastuu opetuksesta on säilytettävä tutkinnon myöntävällä korkeakoululla, vaikka yhteistyötä korkeakoulujen välillä lisättäisiinkin. Tämä jo nyt olemassa oleva yhteistyö voi hyödyntää opiskelijoita kielitarjonnan lisääntymisenä ja monipuolisina kieli- ja viestintätaitoina työelämää sekä Suomen kilpailukykyä ajatellen. Kuitenkaan yliopistojen näkökulmasta ehdotettu lainmuutos ei palvele kieli- ja viestintäopintojen kehittämistä: kieliopinnot ovat osa hankittavaa asiantuntijuutta ja akateemista viestintää, eivät irrallisia saarekkeita tutkinnossa, jotka helposti voitaisiin jopa ulkoistaa.

Uuden yliopistolain tultua voimaan yliopistot ovat asemoineet kielikeskuksensa toisistaan hieman poikkeavalla tavalla sekä hallinnollisesti että sisältöjensä puolesta: kieliopinnot ovat myös osa niiden profiloitumista. Eroja on erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä johtuen opintotavoitteiden erilaisuudesta. On tärkeää, että alakohtainen osaaminen säilyy keskeisenä opintojen kehittämisen näkökulmana. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa uudistetaan kieliopintoja siten, että ne järjestetään integroituina pää- ja sivuaineiden kanssa osana pääaineopintojen kurssia. Taustalla on opintojen oikea-aikaisuus, opiskelijan kieliin ja viestintään liittyvät oppimistarpeet, aineenopintojen tukeminen sekä työelämävalmiuksien parantaminen. Kauppatieteellisissä yksiköissä kieliä on perinteisesti paljon ja opetus on selkeämmin integroitu pääaineisiin kuin joissakin muissa yliopistoissa tai tiedekunnissa. Myös oikeustieteellinen ala edellyttää laajoja kieliopintoja, jotka ovat hyvin alakohtaisia.

Näemme, että yliopiston kielikeskusten roolia tulee itse asiassa vahvistaa, ei heikentää. Tehtäviä tulee tarkastella ensisijaisesti henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälisyyden vahvistamisen ja tieteen tekemisen näkökulmasta. Kielikeskukset eivät ole pelkästään opetusta varten, vaan niiden toiminta tukee monin tavoin yliopistojensa kansainvälistymistä, vaihtoja, henkilöstökoulutusta ja kv-henkilöstön integroitumista. Monet kielikeskukset tekevät yhteistyötä yliopistojensa tutkijakoulujen kanssa kansainvälisen tieteellisen viestinnän kehittämiseksi ja edistävät näin mm. EU:n tutkimusrahoituksen saamista yliopistolle. Kielikeskukset huolehtivat myös opetushenkilöstön englanniksi opettamisen kehittämisestä muun pedagogista osaamista tukevan koulutuksen kanssa.

Kristina Lindgren, Espanjan kielen ja liikeviestinnän lehtori, Turun kauppakorkeakoulu, TY
Merja Naalisvaara-Jokinen, ruotsin lehtori, LUT
Auli Poutanen, ranskan kielen lehtori, JY