Terminologiaa yliopistojen työsuhteista, työelämästä ja ammattijärjestöistä

1 624 Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 624 tuntia. Siihen kuuluvista tehtävistä sovitaan työsuunnitelmassa.

396 Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 396 tuntia lukuvuodessa.

455 Sellaisissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta, kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voi olla 455 tuntia lukuvuodessa. Korkeamman opetustuntikaton 448 tuntia soveltaminen tiedeyliopistossa edellyttää, että tehtävä vaatii opetuspainotteisissa työtehtävissä tavanomaista vähemmän valmistelua. Tarkoituksena on, että niiden henkilöiden suhteellinen osuus, joiden työtehtäviin ei sisälly opetuksen lisäksi tutkimusta, ei kasva. Tutkimuksen puuttuminen ei ole automaattinen peruste korkeamman opetustuntikaton käytölle esim. kielikeskuksissa.

A

Alueyhdistys OAJ:n alueyhdistys kokoaa alleen kaikki alueella toimivat OAJ:n yhdistykset. YLL:n eli OAJ:n yliopistosektorin jäsenet ovat myös alueyhdistyksen jäseniä.

Arviointikierros Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikeskustelut käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein, seuraavan kerran helmi-huhtikuussa 2015.

Arviointiryhmä Yliopiston arviointiryhmässä arvioidaan työtehtävän vaativuustaso. Yliopistossa on erillinen arviointiryhmä opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja muulle henkilöstölle. Molemmissa ryhmissä on työnantajan ja työntekijöiden edustajia.

H

Henkilökohtainen palkanosa Yliopistojen palkkausjärjestelmässä henkilön palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (tehtävän vaativuustaso) ja henkilökohtaisesta palkanosasta (henkilön suoritustaso). Henkilökohtainen palkanosa määräytyy sen perusteella, kuinka henkilö suoriutuu hänelle työsuunnitelmassa määritellyistä tehtävistä. Henkilön tullessa uutena yliopiston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Suoritustason arviointijärjestelmä on kuvattu työehtosopimuksen liitteissä 3–4.

Henkitaso Ks. henkilökohtainen palkanosa.

J

JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on Akavan neuvottelujärjestö, joka neuvottelee yliopistojen työehtosopimuksesta työnantajaa edustavan liiton kanssa. Akavalaisten liittojen luottamusmiehet toimivat JUKOn mandaatilla. JUKO suurin jäsenjärjestö on OAJ.

Jäsenyhdistys YLL:n jäsenet kuuluvat oman yliopistonsa YLL-jäsenyhdistykseen.

K

Kehityskeskustelu Vuosittain työntekijän ja esimiehen välillä käytävässä kehityskeskustelussa työntekijä voi ottaa puheeksi omaan työntekoon, jaksamiseen, muutoksiin sekä työkäytäntöihin liittyvät asiat. Esimiehelle kehityskeskustelu on tilaisuus saada  kuva siitä, missä hänen johdossaan oleva alainen ja tiimi menevät. Kehityskeskustelu ja palkkaukseen liittyvät keskustelut on pääsääntöisesti hyvä erottaa toisistaan. Lisää Työterveyslaitoksen sivuilta.

Koeaika Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa, muutoin se määräytyy työsopimuslain mukaisesti ja on pituudeltaan enintään kuusi kuukautta. Työsuhteen purkaminen on koeaikana kevyempi menettely kuin koeajan jälkeen. Purkamiseen pitää kuitenkin olla asiallinen syy.

Kokonaistyöaika Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 624 tuntia. Työsuunnitelmaan kirjataan 1 624 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Työehtosopimuksessa on sovittu työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärästä. Tiedeyliopistojen opetuspainotteisissa tehtävissä se on tyypillisesti 396 tuntia lukuvuodessa, Taideyliopistossa 455 tuntia.

Kontaktiopetus Kontaktiopetuksella tarkoitetaan esimerkiksi luennon pitämistä, kurssi- ja seminaaritapaamisen ohjaamista tai pienryhmäohjausta. Monimuoto-opetus (ml. verkko-opetus) voidaan kirjata kontaktiopetukseksi työsuunnitelmaan työnantajan kanssa sovitulla tavalla. Kontaktiopetuksen määritelmä voi hieman vaihdella yliopistoittain. Keskeistä työsuunnitemaa tehtäessä on, että kaikki työ lasketaan 1 624 piiriin. Jos jotakin ohjaustehtävää ei yliopistossasi tulkita kontaktiopetukseksi, kyseinen ohjaus vähentää työsuunnitelmasta kuitenkin vastaavasti muuhun opetukseen ja tutkimukseen jäävää aikaa, joten lopputulos on sama.

L

Lehtorien poikkeuslisä Lehtorilla, joka saa takuupalkkaa ja jolla oli edellisen sopimuksen käyttöönottoajankohtana 21.6.2006 oikeus lehtorin tuloksellisuuslisään, on oikeus erilliseen 180 euron suuruiseen lisään niin kauan kuin hän toimii lehtorina keskeytyksettä saman yliopiston palveluksessa.

Luottamusmies Luottamusmies toimii työpaikalla työntekijöiden edustajana työehtosopimusten ja määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmiehen tehtävänä on välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan ja henkilöstön välillä. Kaikki akavalaisten järjestöjen jäsenet ovat oikeutettuja JUKOn luottamusmiesten palveluihin. YLL/OAJ-taustaisten luottamusmiesten yhteystiedot löydät kohdasta Edunvalvonta > Luottamusmiehet.

M

Määräaikainen työsuhde Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. (Työsopimuslaki 1 luku 3 §). Työnantajan on kohdeltava ns. vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Määräaikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. (Työsopimuslaki 2 luku 2 §).

O

Opetustuntikatto Työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä lukuvuodessa.

Opintovapaa Opintoja varten myönnettävä työstävapautus. Kun päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on työntekijällä tietyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata. Työnantajalla on puolestaan oikeus tietyin ehdoin siirtää vapaan alkamista. Lisää oikeudesta opintovapaaseen sekä sen hakemisesta OAJ:n jäsensivuilta.

Osa-aikaisuus Osa-aikaisesta työsuhteesta voidaan sopia työsopimuksella (esim. 60 % osa-aikaisen työsuhde). Työnantajan on kohdeltava kokoaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. (Työsopimuslaki 2 luku 2 §).

P

Paikallisyhdistys OAJ:n paikallisyhdistys kokoaa alleen paikallistason OAJ:laisiä yhdistyksiä ja niiden henkilöjäseniä. Yliopistolaisen paikallisyhdistykseen kuuluu Helsingissä ja Turussa vain yliopistolaisia, muilla paikkakunnilla myös muita OAJ:laisia.

Palkkataulukko Palkkataulukot löydät työehtosopimuksen liitteestä 5. Sopimuskauden palkankorotusten tullessa voimaan taulukko muuttuu. Ajankohtaisen palkkataulukon löydät OAJ:n jäsensivuilta.

Perhevapaa Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisää perhevapaiden hakemisesta OAJ:n jäsensivuilta.

S

Sivistystyönantajat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n alainen työnantajajärjestö, joka neuvottelee työehtosopimukseen liittyvistä asioista henkilöstöä edustavien ammattiliittojen kanssa.

Suorituskorotus Henkilökohtaisen palkanosan lisäksi työnantaja voi maksaa suorituskorotusta, joka on 50 % työntekijän suoritustason ja sitä ylemmän suoritustason välisestä euromäärästä. Ks. myös kohta YPJ.

T

Takuupalkka Jos henkilön palkka on yliopistojen palkkausjärjestelmä käyttöönotettaessa (21.6.2006) ollut korkeampi kuin YPJ:n mukainen palkka, henkilöllä on oikeus edellä mainittuun korkeampaan palkkaan niin kauan kuin hän on keskeytyksettä saman yliopiston vakinaisessa työsuhteessa.

Tehtäväkohtainen palkanosa Yliopistojen palkkausjärjestelmässä palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (tehtävän vaativuustaso) ja henkilökohtaisesta palkanosasta (henkilön suoritustaso). Palvelussuhteeseen tultaessa työsopimukseen kirjataan tehtävän alustava vaativuustaso. Tehtävän vaativuus arvioidaan lopullisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta yliopiston yhteisessä arviointiryhmässä. Vaativuustasokartat on kuvattu työehtosopimuksen liitteissä 1–2.

TES Ks. työehtosopimus.

Työehtosopimus Yliopistojen yleinen työehtosopimus 2017–2018 (suomi, svenska, English).

Työsopimus Työsopimuksella sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä työntyönteon keskeisistä ehdoista, joita ovat muun muassa koeajan pituus (lain nojalla enintään 6 kk), työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, palkan määräytymisen perusteet, sovellettava työaikajärjestelmä, määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste. Työsopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa ilman irtisanomisperusteita (esim. tuotannollinen peruste: kyseistä työtä ei enää jatkossa ole, käydään yhteistoimintaneuvottelut).

Työsuojelun yhteistoiminta Ks. kohdat Työsuhde > Yhteistoiminta sekä OAJ:n jäsensivujen kohdat Työsuojelu ja -hyvinvointi ja Työsuojelun yhteistoiminta.

Työsuunnitelma Ennen lukuvuoden alkua laadittava suunnitelma siitä, mihin tehtäviin vuosittainen työaika 1 624 tuntia käytetään. Ks. Työsuhde > Työsuunnitelma.

V

Vaativuuslisä Tehtäväkohtaisen palkanosan (vaativuustaso) lisäksi työnantaja voi maksaa vaativuuslisää, joka on 50 % henkilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan ylemmän vaativuustason välisestä palkkaerosta, ottaen huomioon myös henkilökohtainen palkanosa. Vaativuuslisä voi olla määräaikainen (jos se myönnetään määräaikaisesti hoidettavan tehtävän perusteella). Ks. myös kohta YPJ.

Vaativuustaso Ks. tehtäväkohtainen palkanosa.

Vuorotteluvapaa Työstävapautus, jonka myöntämisen ehtona on työttömän työnhakijan palkkaaminen vapaalle jäävän palkansaajan tilalle. Vuorotteluvapaan myöntäminen on työnantajan harkinnassa. Työsopimuslain nojalla henkilöstöä tulee kuitenkin kohdella tasapuolisesti. Kattavat ohjeet vuorotteluvapaan ehdoista kuten työhistoriavaatimuksesta, työssäoloehdosta, yläikärajasta ja vuorottelukorvauksen hakemisesta löydät OAJ:n jäsensivuilta.

Vuosiloma Palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitamisesta vuosittain annettava palkallinen vapautus. Opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan kertymisen osalta. Lukuvuoden työt kuuluukin suunnitella siten, että työsuunnitelmaan merkittyjen töiden lisäksi on mahdollista pitää myös riittävän pitkä yhdenjaksoinen vapaa kesällä.

Y

Yhteistoiminta Ks. kohta Työsuhde > Yhteistoiminta.

YPJ Yliopistojen palkkausjärjestelmästä on sovittu työehtosopimuksessa. Palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (tehtävän vaativuustaso) ja henkilökohtaisesta palkanosasta (henkilön suoritustaso). Lisäksi työnantaja voi maksaa vaativuuslisää (50 % vaativuustason korotuksesta) ja suorituskorotusta (50 % suoritustason korotuksesta). Osalla 31.12.2009 yliopistoon palvelussuhteessa olleilla voi palkkaan kuulua lisäksi palkkausjärjestelmäuudistuksen yhteydessä syntynyt oikeus takuupalkkaan.

sv | fi | en